Valaisuvinkkejä nykyajan kotiin

Juha Hietanen haastatteli Ilkka Pekanheimoa Kodin valaistuksesta aamu-tv:ssä 21.10. Tässä on 7 minuutin video yle-areenassa.  

Tässä on alkuperäinen haastattelusuunnitelma. Haastattelijan tekemät kysymykset sinisinä. Paljon jäi siis kysymättä. 

Julkaiset ensi kuussa kodin LED-valaistusoppaan. 

Kyllä vaan. Valaistusopasta odotellessa voi katsella valaistusohjeita blogistani
valaistusta.wordpress.com
Sieltä kannattaa katsoa Seinäjoen asuntomessutalojen valaistusarviointi. Siellä on yli 200 esimerkkiä kodin valaistuksesta. Niistä oppii paljon. Kannattaa välttää selviä virheitä ja toteuttaa hyviksi havaitut ratkaisut.

Mitä asioita tulee huomioida kodin sisävalaistusta suunniteltaessa?

Kokeile päivänvalolamppua, katso miten hyvin näet siinä värejä ja lukea. Suunnittele itse alustava valaistussuunnitelma kotisi pohjapiirrokseen. Voin tarkistaa suunnitelmasi ja tehdä siihen mahdollisia parannusehdotuksia.

Suosit päivänvalolamppuja. Eikö niiden valo ole sinistä? 

Kotien valaistus on usein yksitoikkoisen lämminsävyistä ja värit muuttavaa. Lähes kaikki, jotka kokeilevat valoa, joka sisältää samat aallonpituudet (värit) kuin aito päivänvalokin, pitävät sitä erinomaisena. Kokeilu on tarpeen, sillä muutos on suuri. Päivänvalolla voidaan saada myös lämminsävyisiä ympäristöjä, mikäli käytetään sisustuksessa lämminsävyisiä värejä.

Usein todella luullaan, että päivänvalolampun valo on sinistä. Keskipäivän päivänvaloa matkivan lampun valo on kuitenkin puhtaan valkoista. Kukaan ei moiti keskipäivän päivänvaloa ulkona siniseksi. Se on sitä parasta valoa ihmiselle.

Lämmin, kodikas tunnelma saadaan aidoilla kynttilöillä tai aidonnäköisillä ledikynttilöillä ja vieläpä tehokkaammin.

Suosittelen, että kodit, päiväkodit ja koulut valaistaan normaalia sisävalaistusta voimakkaammalla päivänvalon kaltaisella valolla ja lapsia myös kannustettaisiin oleskelemaan entistä enemmän ulkona aidossa päivänvalossa.

Jos valon värilämpötila on 2 700 kelviniä, valo on kellertävää. Valkoinen valo on 5 500 kelviniä ja sininen valo on 6 500 K. 5500 K vastaa keskipäivän päivänvaloa ja toistaa värit luonnollisina. Näkeminen helpottuu ja esimerkiksi lukeminen on vaivattomampaa.

Valon värilämpötilaksi suosittelen aamuisin ja päivisin 5 500 K, sen valo on puhtaan valkoista. Monissa valaisinmyymälöissä myydään kuitenkin 4 000 K:n lamppuja päivänvalona. Ole tarkkana. 2700 K:n värilämpötila on sopiva vain iltaisin.

Miten valaisimia kannattaa sijoitella kotona? 

Huoneen katon keskelle ei aina tarvita valopistettä. Silti moni suunnittelija sen sinne laittaa lähes automaattisesti, kysymättä.
Suosin valaistuksessa epäsuoraa valoa. Se tarkoittaa valaistusta, jossa varsinainen valonlähde ei näy, vaan ainoastaan sen tuottama valo. Ledinauha sijoitetaan katon rajassa olevan valolistan päälle. Pistemäiset kohdevalot ovat huonoin tapa valaista, koska ne aiheuttavat helposti häikäisyä. Suora valo on hyvä silloin, kun se ei häikäise.

Vältä kattoon upotettuja ledejä, ne tekevät rauhattoman tunnelman ja häikäisevät selällään lattialla olevia lapsia, esim. hoitopöydällä olevia.
Kohdevalaistus ei saa häikäistä. Liian vähäisen valomäärän huomaa varsinkin talvella.
Keittiön työtason ledinauhan oikea sijoituspaikka on yläkaapin etureunassa, valo suunnataan kohti takaseinää. Kaapin päälle lisäksi tarvitaan ledinauha epäsuoraa valaistusta varten.
Porrasvalaistuksessa kaiteen alla oleva ledinauha on häikäisemätön ja hyvä ratkaisu.
Varo valaisimia, joissa on musta varjostin. Valomäärä niistä on turhan vähäinen, mutta koska kontrasti on suuri, voi lamppu häikäistä.

Miten valojen aiheuttamaa häikäisyä voi ehkäistä? 

Häikäisy on valaistuksen suurin ongelma. Kun koti valaistaan pääosin epäsuoralla valaistuksella, valo ei häikäise. Häikäisevät lamput on syytä poistaa tai niitä ei käytetä. Häikäisevä lamppu voidaan usein myös suunnata muualle, jolloin siitä voidaan saada epäsuoraa valoa.

Millaisia hyötyjä ihmiskeskeisellä valaistuksella on? 

Ihmiskeskeisessä valaistuksessa otetaan huomioon sekä visuaaliset (silmän näkökyky) että ei-visuaaliset (biologiset) näkökohdat. Ihmisen hyvinvointi, viihtyisyys ja turvallisuus sekä energiatehokkuus lisääntyvät.

Valaistussuunnittelun pitää nykyään olla ihmiskeskeistä ja ottaa huomioon myös valon terveysvaikutukset. Siksi suosittelen useisiin huoneisiin valoa, jonka värisävyn ja valon määrän voi säätää portaattomasti. Suosittelen tätä ominaisuutta vain käytettäväksi iltaisin.
Värisävyä vaihtavat yleisimmät valaisimet:

• lediplafondit
• ledipaneelit
• ledinauhat

Valaistus kodeissa ei saa olla sellaista, joka aiheuttaa väsymistä seuraavana koulu- tai työpäivänä. Koululaisten (ja muidenkin) tietokoneiden ja puhelinten näytöistä on iltaisin poistettava siniset aallonpituudet f.lux-ilmaisohjelman avulla. Sen sijaan aamuisin runsas päivänvalovalaistus tai kirkasvalohoito on tärkeä vireystilan nostamiseksi. Dynaaminen valaistus kodeissa iltaisin on tärkeä, illalla voidaan vähitellen siirtyä pienempään valomäärään ja lämminsävyiseen valaistukseen, joka ei häiritse nukahtamista.

Värilämpötilan säätämisen tarkoituksena on jäljitellä luonnollista valoa ja sen vaihtelua, sillä myös oma biologinen vuorokausirytmimme perustuu siihen. Tällaisen valaistuksen avulla biologinen vuorokausirytmi pysyy ajassa, varsinkin vuoden pimeinä kuukausina ja tiloissa, joihin ei tule päivänvaloa.

Millaisia terveysvaikutuksia valaistuksella voi olla? 

Terveysvaikutteisesta valaistuksesta olen kertonut valaistusartikkeleissani jo yli 20 vuoden ajan. Nyt siitä puhutaan aivan yleisesti.
Vaikutukset vuorokausirytmiin lienevät merkityksellisimmät terveysvaikutukset. Tähän liittyy myös aikaerorasitus (jet lag), jonka ongelmat voidaan poistaa valon ajoituksella.
Silmille näkyvä valo kohentaa välittömästi vireystilaa. Vuorokauden pitkä valoisa aika eli kesäpäivien valoisuus koetaan erityisen myönteisenä. Suotuisimmillaan valon vaikutukset ovat aamun aikana. Kun valossa oleskelee aamulla päivittäin, mieliala kohenee ja yöunen laatu paranee. Olo tuntuu virkistyneeltä. Valo vaikuttaa silmien kautta tahdistamalla elimistön sisäistä kelloa.
Valo vaikuttaa myös jonkin verran aivojen serotoniinieritykseen. Serotoniinin puute liittyy moniin psyykkisiin häiriöihin, esimerkiksi masennukseen.

Päivänvalo ja likinäköisyys 

Australialais- ja ruotsalaistutkimuksista ilmenee, että päivänvalossa kasvaneet lapset ovat harvemmin likinäköisiä ja heille määrätään vähemmän silmälaseja. Lue lisää.
Ulkovalon tunnettu terveysvaikutus on lisäksi D-vitamiinin muodostus.

Tavallisesta marketista on vaikea löytää lamppuja, joilla olisi myös terveysvaikutuksia ja jotka parantaisivat näkösuoritusta ja lukunopeutta sekä vähentäisivät silmien väsymistä.
Siellä on tärkein asia halpa hinta, jolloin joudutaan tinkimään laadusta.

Kannattaako yövaloja käyttää? Millainen on sopiva yövalo esim. lapselle?

Nuku mahdollisimman pimeässä huoneessa. Valoa ei saa tulla ikkunoista (esim. katulampuista).
Jos heräät yöllä, älä sytytä kattovaloa tai lukulamppua. Jo 10 minuutin valoisassa oleminen riittää monille melatoniinituotannon lopettamiseen. Tiedetään, että jo 1,3 luksia valoa aikaansaa muutoksen melatoniinin tuotannossa.
Jos nouset yöllä WC:hen, älä sytytä valoja. Voit hankkia himmeätä punaista valoa antavia ledilamppuja kulkureitille ja WC:hen. Se on turvallisin yövalaistus.
Lapsilla ei saa olla valaistuja yöleluja. Yllättävän pieni valomäärä (1,3 luksia) riittää häiritsemään melatoniinihormonin eritystä. Tähän riittää, että valo menee silmäluomien läpi.
Tässä mainittu kahden tunnin aika on hyvin henkilökohtainen. Jos on tapana lukea pikkutunneille, mieti, onko se tarpeellista.
Pyri nukkumaan yhdeksän tuntia yössä, ainakin kahdeksan. 
Aamulla sininen, voimakas valo on erittäin hyödyllistä, koska se vähentää melatoniinin tuotantoa ja ihminen herää päivän askareisiin. Suositeltava tuote on LED-valohoitolaite. 15 minuuttia sen valoa riittää useimmille. Ikääntyneiden on syytä pidentää tätä aikaa merkittävästi, koska heidän silmänsä läpäisevät vähemmän valoa kuin nuorten silmät.

Suosittelen välttämään näitä n. kahden tunnin ajan ennen nukkumaanmenoa:
• voimakas, sinisiä aallonpituuksia sisältävä valo, esim. valohoitolaitteen valo
• tietokonenäyttöön tai iPadiin ja iPhoneen katsominen
• tietokonepelien pelaaminen
• TV:n katsominen. Tämä ei nyt aina ole mahdollista, mutta pyri ainakin välttämään.

Miten kodin valaistukseen tarkoitetut lamput ja valaisimet ovat kehittyneet viime vuosina? Mitkä ovat alan uusimpia innovaatioita?

Hehkulamppujen ja halogeenien käyttö on vähentynyt merkittävästi. Loiste- ja pienloistelamppujen käyttö on myös vähentymässä. Ledi on se lamppu, jolla koko koti kannattaa valaista. Sen laatu on parantunut. Siitäkin suosittelen päivänvalon sävyä. Hinta kertoo usein ledin laadusta paljon. Pitää tietää, että laatu on hyvä. Eräs asiakkaani osti uutta kotiaan varten 200 m ledinauhaa suoraan Kiinasta. Kun ne oli asennettu, hän soitti minulle, että puu alkoi palaa ledinauhan alta ilmiliekeillä. Meinasi koko talo palaa eikä vakuutuskaan olisi korvannut, koska oli kyseessä laiton tuote.

RGB-valaistus, jossa käytetään punaista, vihreää ja sinistä ledivaloa. Ei ole tutkittu, miten tiheään vaihtuva valon väri vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin. Vaikutus ei ole välttämättä positiivinen. Silmät rasittuvat, kun joutuvat sopeutumaan jatkuvasti uuteen värimaailmaan. Myös huonekalujen värit vääristyvät jatkuvasti. Vältä ns. RGB-ledejä, joilla monet saavat koteihin näyttäviä valoefektejä. Poista siitä ainakin sininen valo iltaisin.

Valaistuksen säätämisessä on paljon uusia mahdollisuuksia, lähes kaikki on mahdollista. Se voi myös olla ongelmallista. Lue siitä valaistusoppastani.

Siirrytäänpä sitten pihan puolelle. Mitä tulee huomioida ulkovalaistuksessa? 

Parhaimmillaan ulkovalaistus on sellainen, että lamppuja ja valaisimia ei näy lainkaan eli ne on piilotettu maastoon, talon räystäiden tai listojen taakse. Valo kohdistetaan juuri sinne, minne valoa halutaan: talon julkisivuun, kulkuväyliin, kasvillisuuteen, maahan, puihin yms.
Valoa on turha antaa harakoille. Talon seinä- ja ikkunapinnat väreineen ovat varmaan niitä, mitä talosta halutaan näyttää, Suosittelen julkisivuvalaistusta. Siitä valo heijastuu talon ympäristöön, pollarivalaisimia ei aina edes tarvita.

Kun talon valaisee ulkoa siten, että itse talo ja sen värit näkyvät myös illalla, on se merkittävästi kauniimpi kuin jos seinässä olisi seinävalaisin, jonka lamppu vielä häikäisee ja valon sävy muuttaa talon väriä.
Räystään alle voi piilottaa ulkokäyttöön tarkoitettuja ledinauhoja ja valaista talon julkisivun epäsuorasti. Puut voidaan valaista alhaalta ylöspäin. Maahan upotetut valaisimet ovat käyttökelpoisia.

Joulu ja talvi lähestyvät, joten pian on aika kaivaa esiin erilaiset kausivalot. Mitä niiden sijoitttelussa kannattaa ottaa huomioon? 

Ulos ei saa laitaa sisälle tarkoitettua valosarjaa. Sellainen ei kestä kosteutta eikä pakkasta. Itse en pidä liian kirjavista valoista. Kannattaa jopa neuvotella naapurin kanssa jouluvaloista, silloin voitaisiin päästä ratkaisuun, joka on molemmille miellyttävä.

Lopuksi
Baselin yliopiston tutkija Christian Cajochen sanoo: ”Valo ei ole pelkästään näkemisen apuväline. Se voi olla myös ruoka, vitamiini ja lääke – tai väärin ajoitettuna jopa myrkky.”

Oikein valoisaa joulun odotusaikaa. Pyydä päivänvaloa joulupukin konttiin. Saat siitä hyvän mielen.

Uusi valaistusidea koululaisille

Uusin tapa koululaisvalaistukseen on siirtää opetus ja lapset ulos. Siitä on saatu erinomaisia kokemuksia varsinkin Englannista ja Ruotsista. Jos ulkona oppiminen ei ole sään takia jonakin päivänä mahdollista, opetus tapahtuu perinteisesti sisällä koululuokissa, mutta huolehditaan, että valaistus sisällä on samankaltainen kuin ulkona, eli päivänvalon kaltainen. Seuraavassa on laaja artikkeli:

Transforming outdoor learning in schools

Tärkeätä luettavaa koululaisvalaistukseen:

• Vältä kirkasta valoa iltaisin ja nuku yöllä täysin pimeässä
• Sisäinen kellomme
• Päivänvalo ehkäisee likinäköisyyttä ja silmälasien tarvetta
• Kirkasta valoa koululaisten piristämiseen
• Lasten päiväkodin terveyttä edistävä valaistus

 

Seinäjoen asuntomessutalojen valaistusarviointi

Valaistussuunnittelija  Ilkka Pekanheimo on arvioinut Seinäjoen asuntomessutalojen valaistuksen 7.-10.7. Niistä kun valitsee parhaat ideat ja hylkää selvät virheet, pääsee hyvään lopputulokseen.

 

Jos olet rakentamassa tai remontoimassa, kannattaa ottaa yhteyttä. Saat arvokkaita neuvoja ilmaiseksi.

Tässä on kaikkien talojen valaistusarviointi.

Lisätietoja ja kommentit:

Ilkka Pekanheimo, puh. 0400 221421, itsenäinen valaistussuunnittelija

Laadukasta, häikäisemätöntä valaistusta

Valaistussuunnittelija Ilkka Pekanheimo kävi ex tempore Mataran perheen rakennuksella eräänä marraskuun 2011 sunnuntaina. Talo oli Turun Sanomain seurantakohteena. Lehdestä huomasin, että asukas saattaa tarvita apua. Matarat saivatkin luettavaa valaistuksesta. Asia on edelleen hyvin tärkeä tänäkin vuonna, varsinkin lapsiperheissä, sillä kattoon upotettu spottivalaistus on valitettavan yleistä. Se tehdään usein asukkaalta lupaa kysymättä olettaen, että näin tullaan valaisemaan kuten aina ennenkin.  Seuraavassa on rakentajan alkuperäinen valaistussuunnitelma, johon piirrettiin punakynällä  poistettaviksi ehdotetut valaisimet. Mataroille sanoin: Jos uskallatte poistaa suunnitelmaan punaisella merkityt valaisimet, ette sitä päätöstä koskaan kadu. Tämä on varsin yleinen tapa valaista koti, tällainen suunnitelma tulee sähkösuunnittelijan koneesta melko automaattisesti. Ehdotin,  että Matarat tulisivat tutustumaan valaistukseen käytännössä, koska taloa rakennetaan useamman vuoden asumista varten ja kyseessä on lapsiperhe.   Ylläolevan valaistussuunnitelman haitat: Kun lapsi on lattialla selällään, menee silmä ensimmäiseksi kaikkein kirkkaimpaan, häikäisevimpään valopisteeseen ja voi viipyä siinä minuutteja. Kun tämä toistuu päivittäin, ei se ole hyvä asia kehittyvälle silmälle. Kattoon upotetut lamput saattavat häikäistä myös muutenkin katsottaessa. Huoneissa tulee olemaan pimeänä aikana liian hämärää, ledispotin valomäärä on alhainen. Lapsi tarvitsee paljon valoa – päivänvaloa – kehittyäkseen. Paras valo on auringon valo, mutta kun sitä ei ole aina talvella tarpeeksi. Tunnelma on rauhaton, kun katto on täynnä valopisteitä. Valaisinten upottaminen ja sähköjen vetäminen näin moneen valaisimeen on melko kallista. Silmissä on jatkuvasti pieniä valopisteitä, jotka päätä käännettäessä liikkuvat silmän verkkokalvolla. Sama koskee saunan valokuituja.  Jos pidät tällaisesta, niin OK. Pääset samaan, rauhattomaan tunnelmaan, kun maalaat saunan kattoon pieniä, valkoisia pisteitä – ja paljon halvemmalla. Sisustuksen värit olisivat vääristyneet, jos olisi käytetty suunniteltuja lämminsävyisiä ledejä. Täyden spektrin päivänvaloledien valossa värit eivät olisi vääristyneet. Lapsiperheisiin en niitä suosittele häikäisysyistä. Niillä voi toki valaista jotakin kohdetta, kunhan valo ei paista silmään. Neuvon mielelläni saamaan mahdollisimman häikäisemättömän ja lapsiystävällisen valaistuksen kotiisi. Nykyään suunnittelen valaistuksen ns. ihmiskeskeisellä tavalla, kuten aikaisemminkin. Ihmiskeskeisyys on tullut ”muotiin” vasta aivan viime vuosina. Itse olen suosinut sitä jo yli 20 vuotta. Kattoon upotettu spottivalaistus on valitettavan yleistä ja se tehdään usein asukkaalta lupaa kysymättä olettaen, että näin tullaan valaisemaan kuten aina ennenkin.  Kun Matarat tutustuivat valaistusideoihini, muuttuivat ajatukset täysin. Päivänvalovalaisimia otettiin kokeiluun. Päätettiin hankkia paljon epäsuoraa valoa ja häikäisemättömiä valaisimia yllä olevan kuvan spottivalaistuksen tilalle: Näitä taloon hankittiin: 22 metriä WT4-valolistaa (edelleen hyvä valaistustapa, valolistan voi korvata myös 45 asteen kulmassa olevalla alumiinilistalla) 17 loistevalorakennussarjaa, nykyään tämä toteutettaisiin ledinauhoilla. Loistelamput voidaan korvata v. 2016 alkaen T5-päivänvalolediputkilla, jolloin lamppujen uusimistyö on edullisinta. Loistelamppuja ei enää kannata ostaa. Eri valaisimet varustettiin päivänvalolampuilla, esim. TuplaKupla Opaalimuovia keittiön kaapin valaistuksen alle sekä valokatoiksi. Nykyään opaalimuovi valaistaan ledinauhoilla. Ei siis koskaan kattoon upotettuja ledejä eikä halogeeneja, jos on kyseessä lapsiperhe. Edellä on riittävästi perusteluja. Turkuun rakenteilla olevan omakotitalon tuleva asukas kirjoitti blogiinsa 3.12.2011: Ehkä tähän mennessä vaikeimmista päätöksistä (minulle henkilökohtaisesti siis) oli miettiä kattovalaisimille paikkoja. Onneksi saatiin tähän valaistusasiaan ammattiapua, ei olisi kyllä itselle tullut mieleen asiaan niin kovin syvällisesti uppoutua…   Sitä vaan on ajatellut, että kunhan valoa nyt olisi tarpeeksi, että näkisi eteensä ja pärjäisi arjen askareissa, mutta eipä se sitten ollutkaan ihan tarpeeksi.   Meidän iloksemme tontille saapui eräänä kuulaana sunnuntaina valaistussuunnittelun ammattilainen Ilkka Pekanheimo, joka asiantuntevuudellaan ja kunnon perusteluillaan sai meidät kiinnostumaan asiastaan.   Olen itse hiukan liiankin epäileväinen kaiken jo hyväksi todetun parantamiseen. Miksi parantaa jo hyvää suunnitelmaa kun se kerran on jo olemassa?! Onhan tässä nyt muutakin mietittävää kun jotkut hemmetin lamput. Valoa elämään ja ikkunoista lisää sanon minä, mutta ei se sitten ihan mennytkään niin…    Pekanheimon kanssa keskusteltua ei vain voi asian antaa olla. Jotakin niille meidän kattoon upotettaville spoteille olisi nyt kyllä keksittävä. Ja minä kun olin jo päättänyt, että meidän kodin katosta ei roiku yhtään ylimääräistä pölypesäkettä, mutta uusiksi meni.  Eihän sitä nyt voi ohittaa välinpitämättömyydellä valaistuksen suunnittelua jos siitä on perusteltua hyötyäkin olemassa.    Pekanheimo puhuu erityisesti epäsuorasti tulevan valon, ja ennen kaikkea luonnollista päivänvaloa jäljittelevän valon puolesta. Ilkka Pekanheimo suosittelee täyden spektrin päivänvalolamppuja, jotka toistavat olemassa olevat värit aitoina, eivät kellertävinä tai sinertävinä. Käykää kurkkaamassa, yllätytte asiasta! 😉   Tämän pitkän liturgian lopuksi totean siis, että meidän tulevaan kotiimme suunniteltiin epäsuora valaistus täyden spektrin lampuilla kaikkiin huoneisiin ja lisäksi asennettiin mahdollisille kattovalaisimille pistokkeita. Alkuperäisen spottitaivaan unohdettuamme kattoon ei ole tulossa ensimmäistäkään spottia… Lue lisää epäsuorasta valaistuksesta.

Epäsuora valaistus ja ledit yleistyvät kodeissa

Paraisten talon olohuoneen epäsuora valaistus on osoittautunut miellyttäväksi, sillä se ei häikäise ja 5500 kelvinin päivänvalo auttaa näkemään niin hyvin, ettei lukuvaloja tarvita.

Kunnon valaistus välttämätön kodin eri toimintojen sujumisen kannalta, mutta hyvällä suunnittelulla voi saada vielä ripauksen lisämukavuutta ja tunnelmaa.

Turkulainen valaistussuunnittelija Ilkka Pekanheimo suosii valaistuksessa epäsuoraa valoa. Se tarkoittaa valaistusta, jossa varsinainen valonlähde ei näy, vaan ainoastaan sen tuottama valo. Hän ei pidä pistemäisistä kohdevaloista, koska ne aiheuttavat helposti häikäisyä.

Näin kirjoitti TS Koti 19.2.2016 ja jatkaa: 

Häikäisy on valaistuksen suurin ongelma. Pistemäisten valojen ongelma on niiden suuntaaminen. Valo voi häikäistä osuessaan suoraan esimerkiksi hoitopöydällä makaavan vauvan silmiin tai heijastuessaan kiiltävästä pinnasta. Kohdevalo ei myöskään valaise kaikkia paikkoja.

Pekanheimon mielestä valaistussuunnittelun pitäisi olla ihmiskeskeistä ja ottaa huomioon myös terveysvaikutukset.

Kodeissa olisi tärkeää, että valoja voisi illan mittaan himmentää. Sininen valo estää melatoniinin eritystä, joten nukahtaminen voi vaikeutua. Yövalona punaista valoa antava led on hyvä, se ei vähennä unihormonin eritystä.

Valaisimiksi Pekanheimo suosittelee esimerkiksi led-plafondeja ja -paneeleja, jotka valaisevat laajan alueen sekä ledinauhoja.

Valaistusta voi säätää kellokytkimellä, valoisuuden mittauksella ja liiketunnistimilla. Turvallisuussyistä portaat valaistiin päivänvaloledeillä.  Valkoinen päivänvalo näkyy myös  ikkunoista ja lumi näkyy valkoisena. Kuvat: TS/Shoja Lak

Lue tästä koko juttu.

Kommentti: 4000 K:n valo ei ole puhtaan valkoista, kuten usein virheellisesti sanotaan. 4000 K:n valo on aina kellertävää, kun sitä verrataan valkoiseen päivänvalolediin tai ulkovaloon. Se vääristää sisustuksen värit, esim. sininen muuttuu violetiksi ja punainen oranssiksi. Vasta 5500 K on puhtaan valkoista, kuten tässä talossa.

 

 

 

Valaistusluento Turun rakennusmessuilla 13.2.2015

 

https://valaistusta.wordpress.com/wp-content/uploads/2016/01/kodin-valaistusluento2016.pdf

Rakennatko vai remontoitko taloasi? 

    

Lue sitä ennen viereisten linkkien artikkelit sekä artikkeli ”Epäsuora valaistus ja ledit yleistyvät kodeissa” 9.2. ilmestyneestä Turun Sanomien Asuminen-liitteestä tai tästä. Voit lähettää valaistuskysymyksesi osoitteeseen ilkka.pekanheimo@gmail.com

Apua valaistukseen

https://ilkanvaloapu.wordpress.com/

https://asuntomessut2015.wordpress.com/

https://valotieto.wordpress.com/

 

 

Sisäinen kellomme

Tiededokumentti ”Sisäinen kellomme” oli katsottavissa Yle-areenassa 11.1.2016 saakka. Tällä hetkellä voi katsella ainakin saksankielisen filmin, ehkä löytyy vielä englanninkielinenkin. Tässä on johdanto Yle Areenasta:

Ylös ja töihin, kouluun, opiskelemaan. Monen aamun aloittaa herätyskellon ääni. Uneliaana ja väsyneenä yritämme patistaa itseämme päivän rientoihin. Mikä estää menemästä nukkumaan vähän aikaisemmin? Voi olla, että niin piti tehdäkin, mutta se vain jäi tekemättä.

Aamun torkuilla on vaikeaa, ja lisäksi heitä paheksutaan. Erityisesti nuoria pidetään laiskoina ja apaattisina, kun he eivät tahdo nousta aamulla kouluun. Mutta se ei ole totta. Useimpien ihmisten kannalta yhteiskunta herää liian varhain. Se ei noudata ihmisen sisäistä kelloa, jonka pitäisi ohjata nukkumaanmenoa ja heräämistä.

Tuhansien vuosien ajan ihmiset elivät sisäisen kellonsa mukaan. Nykyaikana se ei vaikuta olevan mahdollista. Lukemattomat ihmiset elävät jatkuvasti eri ajassa oman kehonsa kanssa, ja siitä seuraava unenpuute aiheuttaa vakavia terveyshaittoja, jopa ennenaikaisia kuolemia. Unihäiriöt, depressio, diabetes, jopa dementia – sisäisen kellon häiriöt ovat yhteydessä kaikkiin näihin.

Kun opimme ymmärtämään, mikä saa ihmisen tikittämään, voimme elää paremmin ja terveempinä – ja myös hoitaa sairauksia tehokkaammin.

Tärkeimmät asiat em. dokumentista, varsinkin havainnot valon vaikutuksista koululaisiin ovat erityisen tärkeitä ja mielenkiintoisia.

0:00   sisäinen biologinen kello

3:30   sisäinen kello ja koululaiset

5:50   aamu-unisuus

7:00   päivänvalo tahdistaa keskuskellon aivoissa

7:45   kronoterapia: Valolla vaikuttaminen nivelreumaan, syöpään ja muihin sairauksiin

19:00 aamulla herääminen, univajeen syntyminen, valon puute talvella

20:20 ihmiseen vaikuttaa kolme kelloa:

1. sisäinen kello
2. päivän ja yön vaihtelu
3. Sosiaalinen kello, esim. ranne-, seinä- tai puhelimen kello

• Vain sininen valo vaikuttaa suoraan keskuskelloon. Sitä on runsaasti päivänvalolampuissa. Tämä valo tahdistaa sisäiset kellot.
• Tietokoneen ja älypuhelimen näytöt säteilevät sinistä valoa, joka viestii, että on päivä.
• Uni on tärkeä lapsena aivojen kehittymisen takia.  Sininen valo ehkäisee melatoniinihormonin tuotantoa. Ellei unta saada lapsena tarpeeksi voi aivoihin kehittyä vaurioita, jotka eivät enää palaudu ennalleen.

23:40   Sininen valo, koululaiset

Melatoniini estää insuliinin eritystä.  Melatoniini estää insuliinin tuotannon haimassa.  Yötyötä pitäisi rajoittaa, muuten siitä seuraa mm. syöpää.

25:00 Koululaiset ja valaistus

Nuoret valvovat pitkään illalla ja ovat väsähtäneitä aamulla. Näyttöpääte ja älypuhelimet säteilevät sinistä valoa, joka tulisi poistaa, koska se häiritsee yöunta.

Koululaisten (ja muidenkin) tietokoneiden ja puhelinten näytöistä on iltaisin poistettava siniset aallonpituudet f.lux-ilmaisohjelman avulla. Sen sijaan aamuisin runsas päivänvalovalaistus tai kirkasvalohoito on tärkeä vireystilan nostamiseksi.

Kun halutaan opettaa väsyneitä oppilaita, he eivät opi, koska ovat puoliunessa. He eivät ole tarpeeksi tarkkaavaisia.

25:30  Lapset ja unihäiriöt

Auringonvalo rytmittää elämäämme ja tahdistaa sisäisen kellon, joka on aivoissa oleva keskuskello. Aamuinen päivänvalo aikaistaa sisäistä kelloa.

Tärkeitä ohjeita: Päivänvaloa pitäisi saada myös päivällä sisällä. Yöksi huone tulee pimentää.

27:00  Koulututkimus: koulussa valaisimiin vaihdettiin päivänvalolamput, jossa on runsaasti sinistä valoa. Sininen valo on signaali siitä, että päivä on valjennut ja tämä nostaa vireystasoa.

Valo parantaa älyllisiä suorituksia. Keskittymiskyky paranee, parempi valo johtaa parempiin oppimissuorituksiin.

Oppimiskyky parani, kun lamput vaihdettiin päivänvalolampuiksi. Oppilaat suoriutuivat tehtävistä nopeammin, heille tuli 30 % vähemmän virheitä.  Luokkahuoneen valo sai heidät virkeiksi.

Oppilaat pitivät uutta valoa parempana. Työskentely sujui paremmin. Päivänvalo auttoi sisäistä kelloa pysymään ajassa.   Päivävalonäkymä pitäisi saada joka huoneeseen. Ikkunattomia huoneita ei tulisi olla työpaikoilla eikä kouluissa. Se parantaisia mielialaa.

30:20   vanhukset, dementiapotilaat, Alzheimer

33:30  Kuvassa yleinen, kaunis kynttiläkattokruunu, mutta sen pehmeässä valossa torkahtaa helposti.  Tulisi siirtyä toisenlaiseen valaistukseen. Kattokruunun voi jättää kattoon koristeeksi, mutta ilman valoa.

40:00  yötyön riskit

47:00  kronoterapia ja syöpä

50:00  kouluvalaistus

Valaistuskonsultointia kohti ihmiskeskeistä ledivalaistusta

Valaistus muuttuu yllättävän kovalla vauhdilla. Uusiin valaistusprojekteihin on ledivalaistus ainoa, järkevä vaihtoehto. Ledien hinnat ovat alentuneet ja laatu on parantunut. Valitettavasti marketista ei löydä parasta mahdollista ledin laatua. Siellä on tärkein asia halpa hinta, jolloin joudutaan tinkimään laadusta. Jos sinulla on meneillään työpaikan tai kodin valaistusprojekti, autan sinua saamaan nykyaikaisen, ihmiskeskeisen ledivalaistuksen (Human-Centric Lighting).

Tässä linkissä on todella mielenkiintoinen idea koululaisten valaistukseen joka vaikuttaa myös oppimistuloksiin.

Tutkimusten mukaan päivänvalon kaltainen valaistus luokkahuoneissa voi parantaa oppilaiden keskittymiskykyä, lukunopeutta ja jopa oppimenestystä. Tästä aiheesta olen kertonut eri artikkeleissani jo yli 20 vuoden ajan.

Ihmiskeskeisen valaistuksen taloudelliset hyödyt on ensi kerta arvioitu v. 2015 (A.T. Kearney). Ei ole mitään syytä jättää tätä huomioimatta. Kokonaishyöty ihmiskeskeisestä valaistuksesta Euroopassa v. 2020 on peräti n. 870 miljoonaa euroa.

Tutkimuksessa on otettu huomioon sekä visuaaliset että ei-visuaaliset (biologiset) näkökohdat. Teollisuudessa tuottavuus lisääntyy merkittävästi. Sairaaloissa saattavat hoitovirheet vähentyä. Toimistoissa päästään parempiin tuloksiin, väsytään vähemmän. Kouluissa merkittävä asia on myös oppitulosten paraneminen. Myös ihmisen hyvinvointi, viihtyisyys ja turvallisuus lisääntyvät. Valaistuksen älykkään ohjauksen avulla voidaan myös parantaa energiatehokkuutta.

Suosin valaistuksessa epäsuoraa valoa. Se tarkoittaa valaistusta, jossa varsinainen valonlähde ei näy, vaan ainoastaan sen tuottama valo. Pistemäiset kohdevalot ovat se huonoin tapa valaista, koska ne aiheuttavat helposti häikäisyä.

Häikäisy on valaistuksen suurin ongelma. Aiemmin oli tapana käyttää paljon halogeenilamppuja, joita upotettiin kattoon tai käytettiin kohdevaloina. Niitä näkee edelleen, vaikka ledilamput ovatkin jo korvanneet halogeenit. Pistemäisten valojen ongelma on niiden suuntaaminen. Valo voi häikäistä osuessaan suoraan esimerkiksi hoitopöydällä makaavan vauvan silmiin tai heijastuessaan kiiltävästä pinnasta. Kohdevalo ei myöskään valaise kaikkia paikkoja. Yli kolme metriä korkeissa huoneissa kattoon upotettu valo ei myöskään yllä tarpeeksi alas valaistakseen riittävästi. Häikäisyn esto on myös uusimpia trendejä, jos se otetaan vakavasti, joka huoneessa.

Toinen ongelma on valon laatu. Tavallisimmin valon sävy on kellertävää. Koska näin on valaistu jo vuosikymmeniä, ei ole tullut mieleen, että on muitakin valon sävyjä. Minä suosin puhtaan valkoista valoa. Ellet ole sitä kokenut, kannattaa kokeilla.

Lämminsävyinen valo vääristää värejä. Sisustusvärit näyttävät erilaisilta kuin päivänvalossa ja lumi näyttää keltaiselta. Lamppuja ostaessasi selvitä värilämpötila. Jos valon värilämpötila on 2 700 kelviniä, valo on kellertävää. Valkoinen valo on 5500 kelviniä ja sininen valo on 6500 K. 5500 K vastaa keskipäivän päivänvaloa ja toistaa värit luonnollisina. Näkeminen helpottuu ja esimerkiksi lukeminen on vaivattomampaa.

Valaistussuunnittelun pitäisi olla ihmiskeskeistä ja ottaa huomioon myös valon terveysvaikutukset.

Tutkimusten mukaan päivittäinen ulkoilu saattaa vähentää lasten likinäköisyyttä ja silmälasien tarvetta. Varsinainen syy ei kuitenkaan ollut ulkoilu vaan päivänvalo.

Monet ihmiset lukevat jopa 20 % nopeammin valossa, joka sisältää riittävästä silmän sauvasoluille tärkeitä sinisiä aallonpituuksia. Silmä väsyy kellertävässä valossa nopeammin kuin valossa, jossa on riittävästi sinisiä aallonpituuksia. Silmän ei tarvitse pinnistellä nähdäkseen hyvin täysspektrisessä valossa.

Selvitä ledilampun valon laatu ennen ostopäätöstä

Ennen kuin ostat ledilampun tai -valaisimen, selvitä valon laatu. Värilämpötila, värintoisto ja värin laatu vaikuttavat valon käytettävyyteen ja siihen miten se koetaan.

Kuva esittää korreloidun värilämpötilan laskentaa. Kolmion sisään piirretty käyrä kertoo värilämpötilan todellisina Kelvin-asteina. Lue lisää ledin värintoistosta.

Ledien värintoistokyky ilmoitetaan Ra/CRI-arvona. Värintoistoindeksi (Ra) vaihtelee ledistä riippuen yleensä välillä 60–95. Uskon, että pian saadaan käyttöön uusi indeksi, joka ottaa paremmin huomioon ledivalon erityisominaisuudet.

Värintoistokyky on aina sidoksissa ledien spektrijakaumaan. Spektrijakaumaa tarkastelemalla saadaan lisää tietoja ledin kyvystä toistaa eri värejä. On myös muistettava, että uuden ja jo joitakin tuhansia tunteja palaneen ledin värintoistokyky voi olla erilainen.

Lue lisää.

Visuaalinen kokemus

Ledivalaistuksen suurin haaste on pitää valaistuksen häikäisy kohtuullisella tasolla. Jos valoa on liikaa, tulee huoneessa oleskelu lähes mahdottomaksi. Mitä suurempi on valaisimen valontuotto, sitä enemmän se häikäisee. Ratkaisuna voisi olla epäsuora valaistus.

Ilmastonmuutos liittyy myös ihmiskeskeiseen valaistukseen. Ensiksi kaikki hehkulamput ja halogeenit ainakin ulkona tulee korvata ledeillä. Ne eivät tuota lämpöä kuten hehkulamput. Lisäksi energiaa kuluu merkittävästi vähemmän. Vaikka asia tuntuu vähäpätöiseltä, on sillä periaatteellista vaikutusta. Tuottaa mielihyvää, kun ihminen tekee kaikkensa ilmastonmuutosasiassa.

Kun valitset ulkovalaistukseen päivänvaloledin, näkyy lumi talvella puhtaan valkoisena. 3000 – 4000 K:n valossa lumi näkyy likaisen keltaisena. Jos perheessä on koiria, keltaiseen lumeen on jo totuttu .

Valaistuksella voidaan lisätä siis työn tuottavuutta, ihmisten hyvinvointia, viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Valaistuksen älykkään ohjauksen avulla voidaan myös parantaa energiatehokkuutta.

Valaistus osana rakennuksen kokonaisautomaatiota on tämän päivän todellisuutta, jossa vain mielikuvitus on rajana.

Jos pyydät minulta apua valaistuksen suunnitteluun, konsultointi tai suunnittelu toteutetaan haluamassasi laajuudessa. Se voi sisältää myös sähkösuunnittelun. Tärkeää on, että ihmiskeskeinen valaistus on mukana.

Hyvä valaistussuunnittelu lähtee aina asiakkaan yksilöllisistä tarpeista. Minun tehtävänäni on tarjota toimivimmat ratkaisut. Yli 25 vuoden kokemuksella tyytyväisiä asiakkaitani on tuhansia ympäri Suomen. Olen puhunut päivänvalon terveysvaikutuksista jo vuodesta 1995 alkaen. Vasta aivan viime vuosina on ihmiskeskeinen valaistus virallisesti tunnustettu asia.

Tarvittaessa voin tulla paikkakunnallesi neuvomaan ja keskustelemaan. Tuntiveloitus vaativasta konsultoinnista on sopimuksen mukaan + matkat.

Ledivalaistus on vielä sen verran uutta teknologiaa, että harva pystyy sanomaan, että mikä on riittävä ja hyvä valaistus mihinkin tilaan. Hyvä nyrkkisääntö on, että valoa ei koskaan ole liikaa, mutta sitä täytyy voida himmentää.

Useat asiakkaani ovat päätyneet valitsemaan luonnollisen päivänvalon sävyn perusvalaistukseksi sisätiloihin. Nykyään suosittelen sen lisäksi iltaisin hieman lämminsävyisempää valoa samalla kun valomäärää vähennetään. Se helpottaa nukahtamista. Voit jopa valita ratkaisun, jossa valon sävy voidaan säätää päivänvalosta aina kellertävään saakka, esim. 5500 K:stä 2800 K:iin.

Tyytyväisyyden varmistaminen on tärkeä osa onnistumista. Haluan, että olet tyytyväinen valaistukseesi.

Valon spektri on tärkein asia, kun puhutaan valon laadusta. Suosittelen lähtökohdaksi 5500 K:n päivänvaloa.

 Hyvän päivänvalolampun spektri

 Huono, ei-jatkuvaspektrinen lamppu

Muutamia vaatimuksia valaistukselle ja laadukkaan valaistuksen etuja:

• Ledinauhan jännitelähteen teho on oltava 24 V. Se on pitkäikäisempi kuin yleisimmin käytetty 12 V ja sillä on muitakin etuja.
• Työympäristön valaistuksen tulee edistää työturvallisuutta ja ergonomiaa ja lisätä tuottavuutta.
• Tarjouspyynnöissä valintaperusteena on usein kokonaistaloudellinen edullisuus. Koska siksi määritetään tuotehinnan ja hyötypolttoiän perusteella laskettu yhden polttotunnin hinta, voidaan mennä hakoteille – valitettavasti. Tällä hinnalla ei ole mitään tekemistä kokonaistaloudellisuuden kanssa. Itse asiassa vaikutus voi olla päinvastainen, koska siinä ei oteta huomioon ihmiskeskeistä valaistusta.
• Koulu- ja päiväkotivalaistuksella voidaan vaikuttaa oppisuorituksiin – niitä edistävästi tai heikentävästi. Koulujen tärkein tavoite on saada oppilaat oppimaan ja saada heille mahdollisimman hyvät eväät elämää varten. Tästä huolimatta useimmat koulut valaistaan perinteisellä, lämminsävyisellä valolla (useimmiten 3000 – 4000 K), jossa oppisuoritukset eivät ole parhaimmillaan. Tiedetään, että laadukas päivänvalovalaistus lisää lukunopeutta jopa 20 % ja vähentää silmien väsymistä. Eikö tällainen olisi paras vaihtoehto kouluihin? Onneksi tietämys oppisuorituksia parantavasta valosta on lisääntymässä.
• Kouluvalaistukseen on yhdistettävä koululaisten valonkäyttö iltaisin kodeissa. Pelkkä laadukas valaistus kouluissa ei riitä. Lue lisää ja katso tiededokumentti sisäisestä kellosta. Valaistus kodeissa ei saa olla sellaista, joka aiheuttaa väsymistä seuraavana koulupäivänä. Koululaisten (ja muidenkin) tietokoneiden ja puhelinten näytöistä on iltaisin poistettava siniset aallonpituudet f.lux-ilmaisohjelman avulla. Sen sijaan aamuisin runsas päivänvalovalaistus tai kirkasvalohoito on tärkeä vireystilan nostamiseksi. Dynaaminen valaistus kodeissa iltaisin on tärkeä, illalla voidaan vähitellen siirtyä pienempään valomäärään ja lämminsävyiseen valaistukseen, joka ei häiritse nukahtamista.
• Valon laatu ja määrä yöllä ei saa vähentää melatoniinihormonin määrää. Valon värisävy yöllisillä kulkureiteillä esim. WC:hen ja WC:ssä tulee olla punaista ja valon määrä hyvin vähäinen.

Välitä tämä artikkeli ulkomaisille tuttavillesi.

Ilkka Pekanheimo, itsenäinen valaistussuunnittelija

ilkka.pekanheimo@gmail.com   puh. 0400 221421

Päivänvalo ehkäisee likinäköisyyttä ja silmälasien tarvetta

Kiinalaistutkijoiden mukaan päivittäinen ulkoilu saattaa vähentää lasten likinäköisyyttä ja silmälasien tarvetta. Tämä julkaistiin Suomen lehdistössä 9.10.2015. Tutkimukseen osallistui 950 lasta, joiden ikä oli 7 vuotta. Ilta-Sanomien artikkelissa ollut the Journal of the American Medical Associationin   (JAMA) julkaiseman tutkimuksen oikea linkki on tässä.

Kirjoitin samasta aiheesta jo vuonna 2008. Sama asia oli huomattu myös ruotsalais- ja australialaistutkimuksissa. Australialaistutkimukseen osallistui 4000 lasta. Varsinainen syy ei ollut ulkoilu vaan päivänvalo.

Vantaan asuntomessutalojen valaistusarviointi

Tässä on linkki messuvalaistussivuille.

Siellä on lähes 400 valokuvaa. Olen valinnut niistä muutamia, joista voit oppia välttämään valaistusvirheitä tai valitsemaan hyvän valaistusratkaisun. Näitä on lähes jokaisessa kohteessa.