Onko Suomi pimeä maa, Marko Paananen?

Posted: 18.1.2015 in Ilkka

Sisustusarkkitehti Marko Paananen  kertoi 21.3.2013 sekä uusintana helmikuusa 2016   LIV-tv:ssä valaistuksesta. Suomi on pimeä maa, hän sanoi ja näinhän se on, jos koti valaistaan perinteisellä tavalla: keskellä kattoa yksi riippuvalaisin tai katto täynnä halogeenispotteja, valon sävy kellertävä, värintoisto olematon

Markon mielestä valaisimia ei voi koskaan olla liikaa! Toki niitä voi olla liikaa. Jos huoneen katto on täynnä halogeeni- tai ledispotteja ja lisäksi mm. lattia- ja pöytävalaisimia, voi valaisimia olla niin paljon, että tunnelma muuttuu rauhattomaksi, lisäksi kattospotit häikäisevät. Sen sijaan valoa on harvoin liikaa sisällä, ulkona sitä on useimmiten kymmeniä kertoja enemmän.

Kaikkeen masennukseen auttaa ilo, sanoi Marko. Olisipa hyvä, jos auttaisikin.  Talvimasennus ja -väsymys ovat eri asia. Niihin auttaa valo, parhaiten päivänvalo. Päivänvalon puutteessa tehokas kirkasvalovalaisin, joka nykyään on ledivalaisin. Mielellämme kerromme Markolle uusimmista kirkasvalohoitotutkimuksista.

Markon asiakas Sari oli tyytyväinen Markon ideoihin.  Se on hyvä asia. Kuitenkin katto oli täynnä halogeenispotteja. Tunnelma oli hieman rauhaton, sisustuksen värit eivät näkyneet aitoina. Halogeeneista syntyi häiritseviä heijastuksia myös kiiltävistä pöydistä.

Sari olisi saattanut olla tyytyväisempi epäsuoraan, täyden spektrin päivänvaloon kuin värit vääristäviin spotteihin. Mutta eihän Sari sitä tiedä, koska ei ole kokeillut.

Markon mielestä päivänvalo on typeryyttä, hurmiossa tehdään suhteettoman suuria ikkunoita ja ollaan ongelmissa sisustuksen kanssa. Se on tietysti eri asia kuin täyden spektrin päivänvalolamput, joilla saadaan sisustuksen värit näkymään aitoina. Jos päivänvalosta pidetään, ei kannata muuttaa Sudaniin, kuten Marko ehdottaa. Päivänvalon saa sisälle huoneisiin ikkunoista ja parhaista päivänvalolampuista, jotka nykyään ovat ledejä.

Markon mukaan valaistuksen kuusi sääntöä ovat

1. halogeeni, 2. halogeeni, 3. halogeeni, 4. himmennin, 5. himmennin, 6. himmennin.

Onhan tämä täyttä puppua! Halogeenit ovat menneet myyntikieltoon, ne kuuluvat hehkulamppujen ryhmään ja ovat aiheuttaneet jo liikaa tulipaloja. Halogeenit voisi jo unohtaa. Himmennin ei ole aina tarpeellinen. Jos huoneessa voidaan sammuttaa eri valaisimia eri aikaisesti, on lopputulos sama kuin himmennyksen lopputulos, mutta se onkin huomattavasti edullisempi himmennysvaihtoehto.

Värintoistoindeksi on tärkeä asia, myös Markon mielestä. Hänen mukaansa valon lähdettä verrataan päivänvaloon ja päivänvalon kykyyn toistaa värejä. Wikipedian mukaan asia ei ole näin yksinkertainen, värilämpötila vaikuttaa siihen, mikä on vertailukohde. Markon mielestä tietyllä valolla saadaan sininen näyttämään siniseltä, mutta samalla valolla ei saadakaan punaista näyttämään punaiselta ja keltaista näyttämään keltaiselta. Näin on, jos valaistaan Markon suosimilla halogeeneilla. Jos käytetään täyden spektrin päivänvalolamppuja, kaikki värit näyttävät aidoilta.

Markon mielestä

  1. auringon valon värintoistoindeksi on 100,
  2. halogeenilampun indeksi on 99,
  3. loisteputkilla päästään 90:een ja
  4. laadukkailla ledeillä 90-95:een
  5. halvoilla ledeillä 80:een.

Marko on oikeassa itse asiassa vain 1. kohdassa. Toki halogeenin värintoisto on teoriassa 99, mutta kun valo on kellertävää ja kohdistuu siniseen väriin, muuttuu väri violetiksi, kun valo kohdistu punaiseen väriin, muuttuu väri oranssiksi jne. Voiko halogeenilla siis olla erinomainen väritoisto – ei todellakaan.

Parhailla loistelampuilla päästään 97:ään, parhailla ledeillä jopa 95:een. Kuitenkin valon spektri on tärkein valon laadun mittari. Se on Markolta unohtunut.

Toki Marko antaa suomalaisille erinomaisia sisustusideoita. Mielelläni neuvon Markoa valaistuksessa. Valaistuksesta on monia mielipiteitä eikä voida sanoa, että jokin valaistustapa olisi se ainoa oikea.

Valaistuksen seitsemän kultaista sääntöä minun mielestäni ovat
Valaise puhtaan valkoisella, täyden spektrin päivänvalolla (5500 K, värintoistoindeksi mahdollisuuksien mukaan yli 91) . Se on eri asia kuin ns. teollisuuspäivänvalo, joka koetaan liian siniseksi. Päivänvalovalaistus on ratkaiseva

  • sisustuksen värien oikein näkemiselle
  • mahdollisimman suurelle vireystilalle
  • näöntarkkuudelle
  • lukunopeudelle ja jopa
  • lasten koulumenestykselle

Vältä

  • Ledivalaisimia ja -lamppuja, ellet todella tiedä, että ne ovat laadukkaita. Vain 5 % kaupan ledeistä ovat laadukkaita (vuoden 2016 tilanne) ja harva kauppias tietää, täyttääkö hänen ledinsä Ecodesign-direktiivin  määräyksiä..
  • kattoon upotettuja, pieniä (<  8 cm) valaisimia tai lamppuja spottivaloja kuten kaikkia muitakin häikäiseviä lamppuja
  • lampun valon heijastumista kiiltävistä pinnoista
  • ledinauhan valopisteiden näkymistä ja heijastumista kiiltävistä pinnoista sekä
  • lampun näkymistä valaisimesta ja varjostimen läpi.

Valitse epäsuora valaistustapa aina kuin mahdollista. Suora valaistustapa on käyttökelpoinen silloin, kun se on häikäisemätön.

Valaise ledilampuilla ja -valaisimilla vain, mikäli valo on puhtaan valkoista, mieluiten 5500 K. Värit näkyvät aitoina.
Nämä ledichipit on testattu Suomessa ja ne ovat korkealaatuisia, tosin kaikkia on vaikea löytää 5500 K:n ja korkean värintoiston lamppuina.

  • Epistar
  • SanAn
  • Samsung
  • Nichia
  • Citizen
  • Cree
  • Lumenmax

Suunnittele valon määrä tavanomaista suuremmaksi, esim. 60-vuotiaalle. Tällainen valo on erinomainen myös lapsille. Tunnelmavaloksi paras on aidon kynttilän ja takan valo tai heikkotehoinen, himmennetty epäsuora ledivalo ja himmennettävä lediplafondi tai -paneeli, jonka värisävyä voi vaihtaa.

Loistevalo vai ledi?  Suurteholoistelampuista (49, 54 W) tulee jonkin verran enemmän valoa kuin suurteholedinauhoista (14,4 W/m), mutta ei välttämättä enää 1-2 vuoden kuluttua, jolloin loistevalon määrä on heikentynyt. Molemmat ovat kuitenkin käyttökelpoisia, toki tällä hetkellä valitaan ledi ensisijaisesti. Loistelamppujen valmistuksen loppumista ei kannata pelätä, sillä lähes kaikki työpaikat on valaistu niillä. T8-loisteputket kannattaa korvata lediputkilla, koska parhaiden lediputkien värintoisto on jo n. 93.

Useimmille riittää ledinauhan valoteho. Jos valaiset korkean huoneen ledinauhalla, tarvitset kaksinkertaisen määrän lediä. Ledi on hieman kalliimpi valaistustapa hankintahetkellä. Hinta on kuitenkin maksettu takaisin 1 – 3 vuoden kuluttua.

Vältä tummia varjostimia ja läpinäkyviä. Vältä tummia huoneita. Musta on hyvä sisustuksessa, mutta suhteellisen pieninä pintoina. Tummat värit vaativat enemmän valoa, jolloin myös häikäisyriski kasvaa. Vältä kiiltäviä pintoja, joista lamput ja ledinauhat heijastuvat. Vältä kiiltävää keittiön työtasoa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s