Vantaan asuntomessutalojen valaistusarviointi

Posted: 17.1.2015 in Ilkka
11

Keittiön välitilassa on päivänvaloledinauha. Se on asennettu oikeaoppisesti yläkaapin etureunaan ja suunnattu takaseinään. Seinä on maalattu keltaiseksi. Työtaso ei ole kiiltävä, joten valo ei heijastu siitä. Työtasolla nähdään hyvin. Epäsuora valo katon rajassa näyttää seinän värin aitona, koska valolähteenä on täyden spektrin päivänvaloledi.

Tästä suora linkki Vantaan asuntomessutalojen valaistusarviointiin.

 Valitse hyvät esimerkit, hylkää virheet.
 ============================================================================
T Ä R K E I M M Ä T     V A L A I S T U S V I N K K I N I
Täyden spektrin päivänvalo luo positiivisen valaistusympäristön ja on ihanteellinen tapa valaista
Valo vaikuttaa hyvinvointiimme, hyvä valo positiivisesti, huono negatiivisesti. Baselin yliopiston tutkija Christian Cajochen sanoo, että keinovalolla voi olla hyvinkin negatiivisia vaikutuksia. Valoon tulisi suhtautua kuten lääkkeeseen. Sen on oltava oikeanlaista, ja sitä on otettava oikea annos. Täyden spektrin päivänvalovalaistuksella on positiivisia vaikutuksia. Lue lisää ledin värintoistosta.
Parhaimpien päivänvalolamppujen värilämpötila on 5 500 K, niiden valo on puhtaan valkoista. Koska kaikki ovat tottuneet keskipäivän päivänvaloon, ei tottumisaikaa tarvita. Keskipäivällä valon laatu on parhaimmillaan. Se koetaan miellyttäväksi.
Päivänvalo nostaa ihmisen suorituskykyä ja lisää lukunopeutta, sen huomaat jo melko nopeasti siirryttyäsi päivänvalovalaistukseen. Laadukas valaistus auttaa meitä näkemään kunnolla, mutta se vaikuttaa myös viihtymiseemme. Työssä viihtyminen on tärkeää työntekijöille sekä koko yritykselle.
Uusimmat tutkimukset puoltavat päivänvalon kaltaista valoa
Prof. George Brainard Philadelphian yliopistosta on havainnut, että valo, jonka aallonpituus on 460 – 480 nm (sininen väri), lopettaa nopeammin melatoniinin (unihormoni) erityksen kuin se kellertävä aallonpituus (555 nm), johon viime vuosikymmenten valaistussuositukset perustuvat.
Jo 150 vuoden ajan on tiedetty (osittain virheellisesti), miten silmän näkösolut, sauva- ja tappisolut, toimivat ja miten ne vaikuttavat päivä- ja yönäkemiseemme. Tämä on ohjannut ympäristömme valaistussuosituksia kohti kellertävää valoa. Uuden hermoradan ansiosta meidän tuleekin tarkastella myös valon biologisia ja hyvinvointivaikutuksia ihmiseen, sekä vaikutuksia vireystilaan, ei ainoastaan vaikutuksia näkösuoritukseen. Siksi valonlähteet ja valaistusmenetelmät tulee arvioida uudelleen.
Olen jo yli 30 vuoden ajan neuvonut käyttämään päivänvalon kaltaista valoa, jonka spektrissä on riittävästi myös sinistä väriä ja normaalia vähemmän keltaista väriä. Olen siis ollut aikaani edellä. Silmän kolmas reseptori on herkin säteilylle, jonka aallonpituus on noin 460-480 nm.
Spektri on tärkein valon laadun mittari
vlspektri
Spektrin tulee olla täydellinen, jatkuva, kuten tässä kuvassa. Valon värilämpötila ei ole siis tärkein valon laadun mittari, se on spektri.
On hämmästyttävää, että vaikka käytämme kaksi kolmasosaa ajastamme keinovalossa elämiseen, emme kiinnitä riittävästi huomiota valon terveysvaikutuksiin, valon vaikutuksiin näkökykyymme ja värien oikeaan näkemiseen. Toisaalta vaadimme luomuruokaa, puhdasta ilmaa ja jopa terveysvaikutteista vettä. Kuitenkin päivänvalo, joka synnytti kaiken elämän, usein unohdetaan.
Aikaisemmin saimme päivänvalolampuista D-vitamiinia. Koska olemme nyt siirtyneet pääosin ledeihin, se ei ole enää mahdollista. D-vitamiininlähteet ovat nykyisin päivänvalo ulkona sekä D-vitamiinivalmisteet. Asiantuntijat suosittelevat aikuisille 120 – 250 mikrogrammaa / vrk ympäri vuoden. Amerikkalaisen ja kanadalaisen arvion mukaan aikuiselle turvallinen päiväannos jatkuvassa käytössä on peräti 250 µg. Suomen virallisen suosituksen mukaan päiväannos on 10-20 µg ja se on aivan liian vähän.  Ulkovalostakaan emme saa riittävästi D-vitamiinia. Neuvon mielelläni myös tässä asiassa.
Ledivaloksi suosittelen sävyltään päivänvalon kaltaista, valkoista ledivaloa. Siinä suorituskyky, mm. lukunopeus, on parhaimmillaan. Ledivalo ei saa olla kuitenkaan häikäisevää, suosi siksi epäsuoraa ledivaloa ja vältä spottivaloja.
Iltaisin valomäärää tulee vähentää. Mikä tärkeintä, valosta tulee poistaa siniset aallonpituudet. Ne saattavat heikentää yöunta. Jos lapset pelaavat iltaisin tietokonepelejä tai jos itse katsot tietokonenäyttöä, lue lisää.
Tiedetään, että yksipuolinen, kellertävä valo on ihmiselle haitallista jatkuvassa käytössä. Varsinkin työpaikoilla tulee välttää 3000 – 4000 K:n valon sävyä. Voit kuitenkin oleskella iltaisin lämminsävyisessä valossa jos haluat. Silloin hankit vain valaisimen, jonka valon värisävyä voi säätää. Kerron mielelläni lisää.
Jos kodissasi tai työpaikallasi on käytössä loisteputkia, tarkista, etteivät ne ole palovaarallisia.
Mainokset
kommenttia
  1. Antti sanoo:

    Hyvä vinkki!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s